Ounasvaaran lukion tarina
Ounasvaaran yhteiskoulusta Ounasvaaran lukioksi
Oukun toiminta alkoi vuonna 1967 Ounasvaaran yhteiskoulun nimellä. Omaa koulurakennusta ei vielä ollut, joten opiskelutyö käynnistettiin väliaikaisesti Katajarannan kansakoulun tiloissa iltapäivävuorossa. Rovaniemellä toimi tuolloin ennestään kolme oppikoulua: Rovaniemen yhteislyseo keskustassa, Rovaniemen yhteiskoulu Korkalovaarassa sekä Rantavitikan yhteiskoulu. Tarve uudelle koululle oli kuitenkin kova, sillä kaikkia oppikoulun pääsykokeet läpäisseitä ei kyetty ottamaan oppilaitoksiin sisään ja kiinnostus oppikoulun suorittamiseen kasvoi kaupungissa.
Ounasvaaran yhteiskoulu oli aikoinaan edelläkävijä tukiopetuksen ja kouluneuvostotoiminnan saralla, mutta eniten huomiota sai osakseen oppilaiden ja koulun joukkueiden menestys kilpaurheilussa. Koulu oli ollut toiminnassa vasta kolme vuotta, kun se oli jo Rovaniemen paras jalkapallossa ja Suomen paras mäenlaskussa. Myös hiihdossa niitettiin menestystä.
Ounasvaaran yhteiskoulu -nimellä toimittiin vain muutaman vuoden ajan, sillä peruskoulujärjestelmään siirtymisen myötä oppilaitos jaettiin Ounasvaaran yläasteeksi ja Ounasvaaran lukioksi vuonna 1972. Tuolloin lukio-opiskelijoita oli 107, joten koulumme opiskelijamäärä on moninkertaistunut vuosien saatossa. Ensimmäiset ylioppilaat saivat painaa valkolakit päähänsä keväällä 1974.
Oukun toiminta alkoi vuonna 1967 Ounasvaaran yhteiskoulun nimellä. Omaa koulurakennusta ei vielä ollut, joten opiskelutyö käynnistettiin väliaikaisesti Katajarannan kansakoulun tiloissa iltapäivävuorossa. Rovaniemellä toimi tuolloin ennestään kolme oppikoulua: Rovaniemen yhteislyseo keskustassa, Rovaniemen yhteiskoulu Korkalovaarassa sekä Rantavitikan yhteiskoulu. Tarve uudelle koululle oli kuitenkin kova, sillä kaikkia oppikoulun pääsykokeet läpäisseitä ei kyetty ottamaan oppilaitoksiin sisään ja kiinnostus oppikoulun suorittamiseen kasvoi kaupungissa.
Ounasvaaran yhteiskoulu oli aikoinaan edelläkävijä tukiopetuksen ja kouluneuvostotoiminnan saralla, mutta eniten huomiota sai osakseen oppilaiden ja koulun joukkueiden menestys kilpaurheilussa. Koulu oli ollut toiminnassa vasta kolme vuotta, kun se oli jo Rovaniemen paras jalkapallossa ja Suomen paras mäenlaskussa. Myös hiihdossa niitettiin menestystä.
Ounasvaaran yhteiskoulu -nimellä toimittiin vain muutaman vuoden ajan, sillä peruskoulujärjestelmään siirtymisen myötä oppilaitos jaettiin Ounasvaaran yläasteeksi ja Ounasvaaran lukioksi vuonna 1972. Tuolloin lukio-opiskelijoita oli 107, joten koulumme opiskelijamäärä on moninkertaistunut vuosien saatossa. Ensimmäiset ylioppilaat saivat painaa valkolakit päähänsä keväällä 1974.
Oma koulurakennus
Yhteiskoulun toiminta oli käynnistynyt ahtaasti toisen oppilaitoksen eli kansakoulun luokkahuoneissa, joten tilantarve oli huutava. Oman koulurakennuksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 1969 ja toinen vuonna 1972. Saman katon alla toimivat sekä yläkoulu että lukio. Kemijoen itäpuolelle, Ounasvaaran kupeeseen Poropolulle rakennetun koulun sijainti oli tarkoin harkittu palvelemaan alueen koulutustarpeita. Nykypäivänä Poropolun koulurakennus on täysin peruskoulukäytössä Katajarannan koulun ja Ounasvaaran yläasteen yhdistyttyä Ounasvaaran peruskouluksi. Lukion toiminta siirtyi nykyiseen osoitteeseen Porokatu 35:een vuonna 2014.
Urheilun rooli
Urheilulla on koulussamme pitkät perinteet. Jo koulun ensimmäisinä toimintavuosina huomattiin koulumme runsas kilpaurheilua harrastavien määrä sekä se, kuinka huonosti huippu-urheilu on yhteensovitettavissa koulunkäynnin kanssa. Samoihin aikoihin oltiin perustamassa Lapin urheiluopistoa ja syntyikin ajatus Ounasvaaran urheilulukiosta, joka yhteistyössä urheiluopiston kanssa kehittäisi nuorten urheilumahdollisuuksia koulunkäynnin yhteydessä.
Ensimmäiset paikalliset urheilulukiokokeilut aloitettiin Oukulla syksyllä 1976. Lukusuunnitelmassa otettiin tuolloin huomioon, että kokeiluun osallistuvilla opiskelijoilla liikunnan osuus oli normaalia suurempi. Rahoituksen puute sekä luokkamuotoinen opetus tekivät kuitenkin ensimmäisistä kokeiluista haastavia. Parina ensimmäisenä vuonna liikunnan lisäys oli koulupäivän jälkeen tapahtuvaa, lähes talkoovoimin järjestettyä valmennusta. Tämän jälkeen liikunta saatiin lisättyä lukusuunnitelmaan valinnaisaineeksi. Helpotusta toi syksyllä 1982 käyttöönotettu kurssimuotoinen lukusuunnitelma ensimmäisellä luokalla, jonka ansiosta voitiin aloittaa liikuntalinja liikuntapainotteisuuksineen. Haave luokattomasta urheilulukiosta kyti kuitenkin taustalla. Haluttiin koko lukion luokattomuutta, joka mahdollistaisi opiskelijalle opintosuunnitelman yksilöllisyyden sekä erillisiä liikuntaluokkia, joihin valittaisiin vain lupaavia urheilijanalkuja. Toiveisiin lopulta vastattiin, ja syksyllä 1990 lukiomme pääsi mukaan valtakunnalliseen kokeiluun, jossa opintojen ja urheilun yhteensovittaminen voitiin järjestää entistä paremmin. Virallisen urheilulukion erityistehtävän Ounasvaaran lukio sai vuonna 1994 ja Suomen Olympiakomitean Urheiluakatemia-toiminnassa olemme olleet vuodesta 2004 saakka.
Oukku tänään
Urheilulukiolaisten ja perinteisempää lukiopolkua kulkevien lisäksi lukio-opintojansa meillä suorittavat myös yhdistelmätutkinto-opiskelijat. Yhdistelmäopinnoissa suoritetaan ylioppilastutkinnon lisäksi myös ammatillisen tutkinnon oppimäärä. Niin sanotun ammattilukiotoiminnan aloitti vuonna 1996 Rovaniemen aikuislukio. Vuonna 2016 aikuislukion ammattilukio-opetus yhdistettiin Ounasvaaran lukioon.
Tänä päivänä Ounasvaaran lukio on toinen kahdesta lukio-opetusta tarjoavasta opinahjosta Rovaniemellä.
Yhteiskoulun toiminta oli käynnistynyt ahtaasti toisen oppilaitoksen eli kansakoulun luokkahuoneissa, joten tilantarve oli huutava. Oman koulurakennuksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 1969 ja toinen vuonna 1972. Saman katon alla toimivat sekä yläkoulu että lukio. Kemijoen itäpuolelle, Ounasvaaran kupeeseen Poropolulle rakennetun koulun sijainti oli tarkoin harkittu palvelemaan alueen koulutustarpeita. Nykypäivänä Poropolun koulurakennus on täysin peruskoulukäytössä Katajarannan koulun ja Ounasvaaran yläasteen yhdistyttyä Ounasvaaran peruskouluksi. Lukion toiminta siirtyi nykyiseen osoitteeseen Porokatu 35:een vuonna 2014.
Urheilun rooli
Urheilulla on koulussamme pitkät perinteet. Jo koulun ensimmäisinä toimintavuosina huomattiin koulumme runsas kilpaurheilua harrastavien määrä sekä se, kuinka huonosti huippu-urheilu on yhteensovitettavissa koulunkäynnin kanssa. Samoihin aikoihin oltiin perustamassa Lapin urheiluopistoa ja syntyikin ajatus Ounasvaaran urheilulukiosta, joka yhteistyössä urheiluopiston kanssa kehittäisi nuorten urheilumahdollisuuksia koulunkäynnin yhteydessä.
Ensimmäiset paikalliset urheilulukiokokeilut aloitettiin Oukulla syksyllä 1976. Lukusuunnitelmassa otettiin tuolloin huomioon, että kokeiluun osallistuvilla opiskelijoilla liikunnan osuus oli normaalia suurempi. Rahoituksen puute sekä luokkamuotoinen opetus tekivät kuitenkin ensimmäisistä kokeiluista haastavia. Parina ensimmäisenä vuonna liikunnan lisäys oli koulupäivän jälkeen tapahtuvaa, lähes talkoovoimin järjestettyä valmennusta. Tämän jälkeen liikunta saatiin lisättyä lukusuunnitelmaan valinnaisaineeksi. Helpotusta toi syksyllä 1982 käyttöönotettu kurssimuotoinen lukusuunnitelma ensimmäisellä luokalla, jonka ansiosta voitiin aloittaa liikuntalinja liikuntapainotteisuuksineen. Haave luokattomasta urheilulukiosta kyti kuitenkin taustalla. Haluttiin koko lukion luokattomuutta, joka mahdollistaisi opiskelijalle opintosuunnitelman yksilöllisyyden sekä erillisiä liikuntaluokkia, joihin valittaisiin vain lupaavia urheilijanalkuja. Toiveisiin lopulta vastattiin, ja syksyllä 1990 lukiomme pääsi mukaan valtakunnalliseen kokeiluun, jossa opintojen ja urheilun yhteensovittaminen voitiin järjestää entistä paremmin. Virallisen urheilulukion erityistehtävän Ounasvaaran lukio sai vuonna 1994 ja Suomen Olympiakomitean Urheiluakatemia-toiminnassa olemme olleet vuodesta 2004 saakka.
Oukku tänään
Urheilulukiolaisten ja perinteisempää lukiopolkua kulkevien lisäksi lukio-opintojansa meillä suorittavat myös yhdistelmätutkinto-opiskelijat. Yhdistelmäopinnoissa suoritetaan ylioppilastutkinnon lisäksi myös ammatillisen tutkinnon oppimäärä. Niin sanotun ammattilukiotoiminnan aloitti vuonna 1996 Rovaniemen aikuislukio. Vuonna 2016 aikuislukion ammattilukio-opetus yhdistettiin Ounasvaaran lukioon.
Tänä päivänä Ounasvaaran lukio on toinen kahdesta lukio-opetusta tarjoavasta opinahjosta Rovaniemellä.
|
|
|
Poropolun vanha koulurakennus.
Nykyään tiloissa toimii Ounasvaaran peruskoulu. |
Tänä päivänä Ounasvaaran lukio sijaitsee Porokadulla.
Punatiilisessä rakennuksessa on myös osa Lapin koulutuskeskus REDU:n toiminnoista. |
|
Lähteet
|
Tervo, J. Ounasvaaran yhteiskoulu 1967-1972, lukio 1972-1991, yläasteen koulu 1972-1991, 1994, Rovaniemi.
Risto Kuoksa, henkilökohtainen tiedonanto, 2023 |